Tietotyöläinen valitsee työvälineensä itse

Älypuhelimia, läppäreitä, tabletteja, yhteisöpalveluja ja sovelluksia. Ennen teknologiaa tuotiin töistä kotiin, nyt se tuodaan kotoa töihin. Kuluttajistuminen nähdään yrityksissä jo mahdollisuutena, toteavat kuluttajien mekassa Linnanmäellä tavanneet Konecranesin CIO Antti Koskelin, markkinointiviestinnän moniosaaja Marco Mäkinen ja Microsoftin suurasiakasyksikön johtaja Jari Hahl.

"On IT:nkin kannalta mielekkäämpää, että kehitys on kuluttajavetoista. Tulee yhteinen intohimo siihen, mitä työkaluilla voi tehdä."

Marco Mäkinen, markkinointiviestinnän moniosaaja

Kuluttajistumisesta on puhuttu vuosia. Trendi on kiihtynyt viimeisten muutaman vuoden aikana, kun muun muassa pilvipalvelut ja helppokäyttöiset kuluttajalaitteet ovat sen mahdollistaneet.

Pitkään tietotekniikan kehitystä veti yritysmaailma. Nyt kipparina on kuluttaja. Läpeensä digitalisoitunut uusi sukupolvi haastaa yritysten ja organisaatioiden perinteisen IT-osastoajattelun.
Yhä useammassa yrityksessä viesti on selvä: kuluttajistumista vastaan ei kannata taistella. Kun osaavaa työvoimaa on vaikeaa löytää, kuluttajatekniikasta on tullut jo kilpailukeino.

"Suurin osa opiskelijoista ostaa jo itse tietokoneensa ja tottuu siihen. He ovat myös kokeneita älypuhelimien käyttäjiä. Sitten he tulevat työelämään, ja mitä heille tarjotaan? 80–90-luvuilla kehitettyjä SAP- ja Siebel-järjestelmiä ja peruskännyköitä! Kyllä siinä fiilis aika lailla romahtaa. Tämä on se haaste, johon meidän yrityksenä pitää pystyä vastaamaan", sanoo Konecranesin CIO Antti Koskelin.

Konecranes on alansa johtava nostolaitevalmistaja, jolle IT ei ole ydinbisnestä. Elintärkeää se kuitenkin on. Yhtiöllä on yli 11 000 työntekijää yli 50 maassa ja yli 500 toimipisteessä. Heistä moni kaipaa vertaistukea työssään, eivätkä työtoverit ole välttämättä edes samassa maassa. Konecranes on ratkaissut asian kehittämällä perinteisten järjestelmiensä rinnalle yhteisötyökaluja.

Työtä ja vapaata

Työn tekemisen tapa muuttuu kuluttajistumisen myötä.

"Toimintamalli yrityksissä muuttuu radikaalisti, haluttiin sitä tai ei. On kaksi vaihtoehtoa: taistella vastaan – jolloin ei saa osaajia töihin – tai sitten ottaa kuluttajistuminen mahdollisuutena. Se tie meillä on valittu. Ei se ole niin hirveää, että joku tekee omia asioitaan työajalla. Jos sen kieltää, pitäisi myös estää työasioiden ajatteleminen vapaa-ajalla", Koskelin sanoo.

Kun työ muuttuu tehokkaammaksi, vapaa-ajankin pitäisi muuttua vapaammaksi. Muuten uhkaa burnout, eikä työkään ole enää tuottavaa.

"Tehdään pitkiä päiviä, ja jos työn tekeminen on hauskaa, ei ymmärretä että aivot kaipaavat lepoa. Yritykset alkavat selvästi nähdä työn joustavuuden tarjoamisen markkinointikeinona työntekijöitä etsiessään", Koskelin toteaa.

Nopea kuluttaja ja hidas yritys

Pilvipalvelujen avulla kuluttajatekniikkaa voidaan jo sovittaa helposti yrityskäyttöön niin, että työntekijä voi tuoda minkä tahansa oman laitteensa töihin ja käyttää niillä sähköpostiaan ja yhteisöpalveluja.

"Kaksi vuotta sitten pystyimme tarjoamaan mobiilisähköpostin vain Nokian E-sarjalaisiin. Oli selvää, että ihmiset ennemmin tai myöhemmin alkavat tuoda työpaikalle omia, hyväksi havaitsemiaan laitteita ja haluavat käyttää niitä myös työssä", sanoo Koskelin.

"Siitä seuraisi varjo-IT:n ongelma, mutta nyt kuluttajistuminen antaa yrityksille mahdollisuuksia. Palvellaan käyttäjää. Samalla voidaan pitää käynnissä vaivalla rakennetut turvalliset järjestelmät, jotka tietysti kehittyvät ajan mittaan käyttöliittymiltään ja toisaalta älypuhelimet turvallisuudeltaan", sanoo SEK & Greyn strategi, TBWA Helsingin tuleva toimitusjohtaja Marco Mäkinen.

Hänen mielestään on luonnollista, että ne asiat, joista kuluttajat pitävät, leviävät nopeasti.

"Erityisen mielenkiintoista kuluttajistumisessa on se, miten toisensa kohtaavat tämä impulsiivinen kuluttajavetoinen kehitys ja toisaalta yritysmaailma, joka on pakotettu suunnitelmallisuuteen, prosesseihin ja järjestelmiin", Mäkinen sanoo.

Tekniikka ei Mäkisen mukaan ole aiemmin ollut vielä kypsää, ja käyttöliittymäsuunnittelu on tehty enemmän prosessin ehdoilla.

"Vasta nyt on kehitetty intuitiivinen tapa käyttää laitteita. Se, mikä toimii nyt kuluttajasoftassa, tulee aikanaan myös yrityssoftaan. Silloin tietotekniikan hyödyntäminen yrityksissä kiihtyy hurjasti. On IT:nkin kannalta mielekkäämpää, että kehitys on kuluttajavetoista. Tulee yhteinen intohimo siihen, mitä työkaluilla voi tehdä."

Mahdollisuus myös Microsoftille

Myös Microsoft pitää kuluttajistumista suurena mahdollisuutena.

"Kuluttajistuminen näkyy ratkaisuissamme varmasti entistä enemmän tulevaisuudessa. Teemme teknologiamme wow-efektin eteen jatkuvasti töitä. Etumme on siinä, että laite toimii samalla alustalla, jota yrityksessä muutenkin käytetään, joten se saadaan helposti hallintaan ja tietoturvalliseksi", sanoo Microsoftin suurasiakasyksikön johtaja Jari Hahl.

Hahlin asiakaskunnassa kuluttajistuminen näkyy selvästi. Usein laitteita tuo yrityksiin firman ylin johto. Kun laitekirjo kasvaa, tietoturvan ja tiedon hallinnan järjestäminen on entistä vaikeampaa. Erityisesti pääsynhallinnan merkitys korostuu.

"Sallitaanko yhteisöpalvelujen käyttö työajalla ja pystytäänkö niitä hyödyntämään esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän kyljessä? Päästetäänkö käyttäjät tietohallinnon ulkopuolelta tulevilla laitteilla bisneskriittisiin palveluihin, yhtä syvälle kuin täysin hallitulla ja suojatulla bisnesläppärillä? Tällaisia asioita asiakkaat miettivät", Hahl sanoo.

Huono johtaja jättää heitteille

Kuluttajistuminen tuo uusia vaatimuksia johtamiseen.

"Kun uudet työkalut vähentävät fyysisen läsnäolon tarvetta, pitää luoda myös uusia käytäntöjä siihen, miten asioita tehdään. Tavallaan nyt tarvitaan vielä enemmän johtamista kuin siinä perinteisessä asetelmassa, jossa istuttiin saman pöydän ympärillä", Hahl sanoo.

Ja johtamiselle pitää varata aikaa – ihan niin kuin ennen vanhaan tehdaskierrokselle. Nyt vain soitetaan, otetaan meseyhteys tai kommentoidaan postauksia. Etätyötä seuranneesta läsnätyöstä on tullut yhteyksien luomista ja luottamuksen rakentamista. Läsnätyö on Microsoftin lanseeraama uusi, joustavampi tietotyön muoto, jossa työntekijä voi olla työssään läsnä antaen täyden työpanoksensa sijainnistaan riippumatta.
"Jos uuteen johtamiseen ei ole aikaa, ei voi verkottua. Silloin ihmiset kokevat, että heitä ei huomata. Jokainen tarvitsee jonkinlaista suuntaa, ohjausta, tukea ja keskustelukumppania. Jos johtaja ajattelee, että enää ei tarvitse johtaa kun kerran työkaluja on, kyse on mielestäni heitteillejätöstä", sanoo Koskelin.

Älä jää sutimaan

Kuluttajistuminen on tietysti iso murros. Vielä vähän ihmetellään sitä, mitä tämän kaiken helppokäyttöisen teknologian kanssa pitäisi oikein tehdä.

"Murrosvaiheen yli päästään kyllä. Vähitellen löytyvät ne tavat, joilla kaikki nämä kuluttajainnovaatiot voidaan helposti kytkeä yritysmaailmaan", sanoo Hahl.

Ja innovaatioita syntyy, kovassa tahdissa. Ihmiset käyttävät omaa aikaansa ja rahaansa tietotekniikkaan paljon enemmän kuin ennen. Tietotekniikka ei silti ole ihan koko kansan juttu. Osa on putoamassa kelkasta.

"Se ei missään nimessä ole ikäkysymys. Pikemminkin kyse on ajattelutavasta ja siitä, kokeeko saavansa elämäänsä helppoutta ja sisältöä tietotekniikasta vai ei", sanoo Koskelin.

"Kuluttajistuminen kiihtyy kiihtymistään. Ne yritykset, jotka mahdollisuuksiin tarttuvat, saavat kilpailuedun, kun muut jäävät sutimaan. On tärkeää löytää, saada ja pitää talossa ammattimaisia työntekijöitä. Tuottavuuskin kasvaa, kun saa tehdä töitä tutuilla välineillä ja työympäristö on viihtyisä. Teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa entistä enemmän", sanoo Hahl.

"Jos meiltä olisi kysytty viisi vuotta sitten, miltä tämän päivän jutut näyttävät, olisimme tuskin osanneet kuvitella niitä. Jotkin asiat vain alkavat kantaa. Meidän Suomessa on pidettävä mieli avoimena", sanoo Mäkinen.

Julkaistu: 9.11.2011