Tietoyhteiskunta kaikkien ulottuville

Sujuvasti tietoyhteiskunnassa luoviva ei osaa edes kuvitella, millaisia haasteita erityisryhmillä, esimerkiksi vammaisilla tai syrjäseutujen ikääntyneillä, voi olla tietoyhteiskuntaan liittymisessä. Microsoft on tarttunut härkää sarvista yhteistyössä järjestöjen kanssa ja saattaa tietoyhteiskuntaa sekä siinä tarvittavia valmiuksia kaikkien ulottuville.

Valtaväestöön kuuluvan, tiheään asutun seudun asukin elämä on helppoa – usko pois! Laajakaista on käytössä, netti on tulvillaan äidinkielistä informaatiota, tietokoneen käyttö tuttua ja kaikki tieto oikeilla hakusanoilla saatavilla.

Lihassairautta potevan, jonkin aistin puuttumisesta tai heikentymisestä kärsivän - kuulo- tai näkövammaisen - tai syrjäseudulla asuvan tilanne on toinen. Sokean tai heikkonäköisen haasteet käyttää tietotekniikkaa voi ymmärtää. Miten surffata nettisivuilla, vaikka tietokoneeseen olisikin kytketty pistekirjoitusnäppäimistö? Onko sivujen hierarkia niin selvä, että siellä pääsee eteenpäin?

Suomenkielisten tilanne on helpompi kuin viittomakieltä äidinkielenään käyttävien. Kuurot ja kuulovammaiset ovat jo saaneet paljon apua monet tietoteknisistä keksinnöistä. Erityisasiantuntija Jari Heiskanen Kuurojen Liitosta kertoo, että tekstiviestien, pikaviestimien ja sähköpostin yleistyminen sekä webbikameroiden hyödyntäminen viittomakielen välittämisessä ovat tehneet tekstipuhelimet tarpeettomiksi. Tekstipuhelimilla saattoi soittaa vain toiseen vastaavaan, mikä rajoitti käyttöä.

Kuurojen Liitto käynnistelee Kentauri-projektia, jolla tehdään tietoyhteiskuntaa tutuksi kuulovammaisille ja parannetaan heidän toimintaedellytyksiään siinä. Samalla liiton jäseniä verkotetaan keskenään.

”Moni, varsinkin syrjäseudulla asuva viittomakielinen kuuro, on vaarassa syrjäytyä. Tällaisilla toimilla torjutaan syrjäytymistä”, Heiskanen kertoo.

Kentauri-hanketta rahoittavat Etelä-Suomen lääninhallitus, Raha- automaattiyhdistys ja Microsoft. Laite- ja yhteyshankintoja varten on tarkoitus neuvotella yhteistyöstä laitetoimittajien ja operaattoreiden kanssa.

Iso vaikutus, iso vastuu

Microsoft rahoittaa Kentauri-hanketta osana Unlimited Potential -ohjelmaansa. Sen tarkoitus on nimenomaan saattaa tietoyhteiskunnan välineitä kaikkien ulottuville.

”Globaali näkökulmamme on digitaalisen kuilun kaventaminen, Suomessa kyse on tuoda tietoyhteiskunta myös niiden ulottuville, joille tietotekniikan hyödyntäminen arkipäivässä ei ole helppoa, tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson.

Kuuluuko tällainen sitten softatoimittajan tehtäviin? ”Olemme niin merkittävä peluri yhteiskunnassa ja tuotteemme ovat niin keskeisessä asemassa kommunikaatiossa, että katsomme sen kuuluvan. Kun vaikuttavuus on suurta, vastuukin on suurta.”

Mickelsson korostaa, ettei kyse ole hyväntekeväisyydestä vaan pikemminkin hyvästä yrityskansalaisuudesta.

”Haluamme olla tunnustettu ja tunnistettu hyvän yrityskansalaisuuden edelläkävijä. Tällä ei suoraan tähdätä voiton tavoitteluun, mutta hyvään yrityskansalaisuuteen kuuluu voiton tuottaminen.

Hyvät vinkit talteen

Max Mickelsson huomauttaa, että Microsoft hyötyy yrityskansalaisuudestaan, esimerkiksi järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sen kautta se saa hyvää palautetta toiminnastaan ja tuotteistaan.

Tämä tulikin selvästi esille joulukuussa järjestetyssä erityisryhmien järjestöjen - Kuurojen liitto ry, Suomen MS-liitto ry, Samisoster ry, Invalidiliitto ry, Kynnys ry ja Näkövammaisten keskusliitto ry - koulutustilaisuudessa. Järjestöjen edustajat perehtyivät Microsoftin tuotteiden helppokäyttöominaisuuksiin ja antoivat samalla palautetta tuotteista.

”Näkövamma muuttuu koko ajan, minkä vuoksi sovelluksia on viriteltävä koko ajan. Esimerkiksi värit vaikuttavat hahmottamiseen”, atk-kouluttaja Kaisa Penttilä Näkövammaisten keskusliitosta kertoi.

”Jopa vuorokaudenaika vaikuttaa. Joskus sovellus on viritettävä aamupäiväksi eri tavalla kuin iltapäiväksi”, Penttilän kollega Erkki Suorlahti lisäsi.

Microsoftin järjestämien koulutuspäivien aikana osallistujia koulutettiin toimimaan oman erityisryhmänsä kouluttajina. He kouluttavat tutoreita, jotka puolestaan levittävät oppia yhä laajemmalle. Hyviä vihjeitä eri helppokäyttötoiminnoista jaettiin ja kuunneltiin innokkaasti. Kynnys ry:n edustaja Petri Niemelä vinkkasi, että on screen-toiminto eli näppäimen käyttäminen hiirellä auttaa monia, joiden lihasvoima käsissä on heikko.

”Jos kädet vapisevat, onscreen voi olla hankala. Mutta koneeseen on mahdollista liittää kaksi hiirtä”, MS-liiton edustaja, erikoissuunnittelija Anssi Kemppi huomautti.

Kaveri on paras hakukone

MS-liiton Haave-projektissa helpotetaan MStai muuta neurologista sairautta potevien sähköistä verkottumista.

”Projekti aloitetaan Lapista, koska siellä välimatkat ovat pitkät ja syrjäytymisen vaara on suuri. Lihassairautta potevan voi olla vaikea lähteä pitkien matkojen päähän esimerkiksi yhdistyksen tapaamisiin, mutta sähköisten välineiden avulla yhteydenpito helpottuu. Verkossa tapaaminenkin tuo sosiaalista tukea”, Anssi Kemppi kertoo.

Projektissa koulutetaan 12 tutoria, jotka toimivat vertaisohjaajina. ”Kaveri on paras hakukone”, koulutuspäivänä todettiinkin. Neuvoa on helpointa kysyä vertaiseltaan, ei esimerkiksi sovellukset mennen tullen hallitsevalta atk-gurulta.

Kahdentoista kuukauden projekti saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta ja Microsoftilta. Lapissa luotua mallia hyödynnetään myöhemmin muuallakin.

Liikuteltava luokka helpottaa koulutusta

Koulutuspäivien kouluttajana toimineen Datafisherin edustajatkin oppivat päivistä paljon.

”Opetustilanteessa erityisryhmät ovat tietysti haastavia, ja erityisen haastavia ovat ne, joissa on läsnä useita erityisryhmiä. Mutta ei vamma yhdessä aistissa haittaa oppimista - onhan jäljellä muita aisteja”, Markku Pelkonen kertoo.

”Tällaisten tilaisuuksien avulla me kouluttajat opimme ajattelemaan myös muiden silmin ja korvin. Se on hyödyllistä”, hän lisää.

Projektipäällikkö Teija Laine Microsoftista kertoo, että yhtiö tutkii ja kehittää jatkuvasti helppokäyttöisyyttä edistäviä ratkaisuja, jotka integroidaan suoraan tuotteisiin. Käyttäjät voivat muuttaa tietokoneen toimintoja ja asetuksia omien yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti.

”Yhteistyössä suomalaisten sekä kansainvälisten vammaisjärjestöjen sekä apuvälinevalmistajien kanssa pyrimme lisäämään tietämystä helppokäyttöisestä teknologiasta. Heidän asiantuntemuksensa ansiosta saamme arvokasta käyttäjäpalautetta tuotteistamme. Järjestöjen kanssa tekemästämme yhteistyöstä saadut vinkit viedään myös tuotekehitykseen”, hän lupaa.

Microsoftin kotisivuilta löytyy helppokäyttötoiminnoista runsaasti suomenkielistä ohjeistusta ja vinkkejä.

Erityisryhmien kouluttamista koko Suomen alueella helpottaa juuri valmistunut liikuteltava luokka, jossa on 12 kannettavaa tietokonetta digikameroineen, tarvittavine ohjelmistoineen ja verkkoyhteyksineen.

”Luokan käyttöä hallinnoi Kynnys ry, ja se on tarkoitettu kaikkien järjestöjen käyttöön”, Laine kertoo.