Perhe 2.0 - Messenger meni perheeseen

Julkaistu 13.6.2008

Pikaviestien lähettäminen eli mesettäminen on yhä suositumpaa myös perheen kesken. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Windows Live Messenger on sähköpostia, sosiaalisia nettipalveluita ja tekstiviestejäkin suositumpi tapa pitää yhteyttä läheisiin ihmisiin.

Windows Live -verkkopalvelut selvitti Messenger-pikaviestipalvelunsa käyttöä sukulaisten välisessä viestinnässä. Huhtikuussa tehtyyn kyselytutkimukseen osallistui kaikkiaan 30 000 vastaajaa 12 Euroopan maasta. Vastaajien ikäjakauma oli 10 vuodesta yli 60 ikävuoteen. Vastaajista 2 037 oli suomalaisia.

Sukurakkaimmat mesettäjät löytyivät Portugalista, Turkista ja Unkarista. Näissä maissa vastaajilla oli eniten perheenjäseniä tai sukulaisia yhteystietoluettelossaan.

Lähes puolet suomalaisvastaajista mesettää perheenjäsentensä ja muiden sukulaisten kanssa viikoittain lähes tunnin ja 34 prosenttia 1-2 tuntia. Melkein 80 prosenttia viestittelee 1-5 perheenjäsenen tai sukulaisen, useimmiten sisarusten tai serkkujensa kanssa.

Kuulumisia, juoruja, arkisia asioita...

Windows Live Messengerissä suomalaiset vaihtavat kuulumisia, juoruilevat ja hoitavat käytännön asioita. Myös koe- ja tenttitulokset sekä juhliminen puhuttavat härmäläisiä.

Kun ei viestitä kasvokkain, puhelin on selvästi suosituin tapa pitää yhteyttä. Mesettäminen tulee kuitenkin hyvänä kakkosena. Windows Live Messengerin asema yhteydenpitovälineenä on vahvin juuri Suomessa: palvelua suosii 25 prosenttia vastaajista.

Etäisyyskään ei koidu ongelmaksi, kun Messenger yhdistää toisiinsa eri paikkakunnilla, maissa ja maanosissa asuvat sukulaiset. Joka neljäs suomalaisvastaaja mesettää ulkomailla asuvan perheenjäsenen tai sukulaisensa kanssa.

"Etäällä toisistaan asuvat perheenjäsenet saattavat olla hyvinkin läheisiä", sanoo Microsoft Online Services Groupin maajohtaja Mikko Ketola. "Windows Live Messenger on suosittu, koska se on helppo, ilmainen ja hauska tapa pitää yhteyttä huolimatta siitä, asuuko toinen yhden vai tuhannen kilometrin päässä. "

Riita poikki ja mese väliin

Kun perheistä on kysymys, sopu ei yleensä ole pysyvä asiantila. Siksi ei ole yllättävää, että perheasioita puidaan myös verkossa. Jopa 54 prosenttia suomalaisvastaajista on ratkonut perheen sisäisiä kiistoja Messengerissä.

Ylipäätään suomalaiset tarttuvat Messengerissä erityisen hanakasti asioihin, jotka jäisivät kasvotusten mainitsematta: 63 prosenttia paljastaa sanoneensa Messengerissä jotain sellaista - niin myönteistä kuin kielteistäkin - mitä ei olisi sanonut kasvotusten.

Messengerissä riidat on helppo sopia. Virtuaalisen sovinnon tekeminen ei aina vaadi suurta elettä vaan sympaattisen hymiön lähettäminenkin voi riittää paikkaamaan välit.

Tosiasiassa suurimman osan suomalaisvastaajista mielestä oma perhe muistuttaa joko herkästi kimpaantuvia, mutta nopeasti leppyviä Simpsoneita tai tasaisen rauhallista Muumiperhettä. Tosin myös Kiljusten herrasväki saa sekin osansa äänistä...

Teineistä mummoihin ja vaareihin

Selvitys vahvistaa käsitystä suomalaisteineistä mesettämisen heavyusereina. Ikäryhmässä 13-19 kaikkiaan 37 prosenttia mesettää yli 10 tuntia viikossa, viidennes 6-10 tuntia ja 20 prosenttia 2-3 tuntia.

Kaikissa tutkituissa maissa käyttäjien enemmistö on 13-29-vuotiaita. Suomessa teinejä oli yli puolet vastaajista eli mesettäjät ovat hieman nuorempia kuin monissa muissa maissa. Mesesukupolvi kuitenkin vanhenee väistämättä: 15 prosenttia vastaajista oli 20-29-vuotiaita.

Vaikka mesettäminen on suosituinta juuri sisarusten ja serkusten kesken, pikaviestittely ei ole ainoastaan nuorison juttu. Lähes joka viides vastaaja pitää Messengerissä yhteyttä vanhempiinsa tai lapsiinsa ja kuusi prosenttia päivittää kuulumisiaan isovanhempiensa kanssa.

Suomalaisperheet ovat tehokkaita Windows Live Messengerin palvelujen hyödyntäjiä. 47 prosenttia jakaa palvelussa tiedostoja ja 43 prosenttia valokuvia. Lähes kolmannes suomalaisvastaajista on löytänyt myös videopuhelut - ilmaisen ja hauskan tavan kohdata ruudulla tutut kasvot.

"Selvitys osoittaa, miten viestintä ja tekniikka nivoutuvat toisiinsa yhä tiiviimmin. Uuden teknologian, kuten Windows Live Messengerin videopuheluiden, kehittyessä käy usein niin, että uudet työkalut omaksuu ensin perheen nuoriso. Nuorten välityksellä koko perhe vähitellen tutustuu uusiin palveluihin ja voi alkaa pitää yhteyttä uudella tavalla."

On mielenkiintoista nähdä, miten nopeasti myös vanhemmat ikäluokat tottuvat uusiin palveluihin ja kuinka pian näistä palveluista tulee keskeinen osa arkea. Kun ajasta ja rahasta on puutetta ja välimatkat pitenevät, Windows Live Messengerin tapaiset palvelut pitävät perheenjäsenet yhteydessä toisiinsa. "

Judi James, ihmissuhdeasiantuntija

www.judijames.com

Windows Live Messenger

Sähköpostia ja puhelinta nopeampi Windows Live Messenger on ilmainen pikaviestipalvelu, joka mahdollistaa tosiaikaisen yhteydenpidon. Käyttäjä voi ilmaista tunteitaan monipuolisesti ja helposti muun muassa hymiöiden avulla. Maailman suosituinta kuluttajille suunnattua pikaviestipalvelua käyttää kuukausittain yli 300 miljoonaa ihmistä. Windows Live Messengerissä voi käydä videopuheluja ja jakaa rajattomasti tiedostoja. Maailmassa lähetetään päivittäin 2,5 miljardia Messenger-viestiä, ja palvelua käyttää jatkuvasti 15 miljoonaa ihmistä.

Windows Live Messenger -ohjelma on ladattavissa osoitteesta messenger.live.com

Lisätietoja:

Microsoft Online Services Group, Finland

Mikko Ketola, maajohtaja

MSN ja Windows Live

MSN:llä on maailmanlaajuisesti yli 465 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. Palvelusta on tarjolla paikalliset versiot 42 markkina-alueella ja 21 kielellä. MSN on maailman johtava verkkopalvelujen tarjoaja, joka tuo kuluttajien ulottuville mukaansatempaavia sisältökokemuksia ja yrityksille verkkomainontamahdollisuuksia. Windows Live on henkilökohtaisista Internet-palveluista ja -ohjelmista koostuva verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen paikkaan käyttäjälle tärkeät ihmissuhteet, tiedot ja kiinnostuksen kohteet. MSN ja Windows Live ovat toisiaan täydentäviä palveluja. Windows Live -palvelut löytyvät osoitteesta get.live.com ja MSN.fi osoitteesta www.msn.fi .

Sivun alkuun ↑