Suomalainen tietotyöläinen haluaa käyttää vähemmän aikaa rutiineihin

Julkaistu 1.2.2007

Microsoft tutki suomalaisten halukkuutta omaksua uutta teknologiaa

Microsoft julkisti Windows Vistan ja uuden 2007 Office system -ohjelmistopaketin suomalaisille kuluttajille 31.1.2007. Julkistuksen yhteydessä Microsoft tutki, miten suomalainen tietotyön tekijä suhtautuu tietotekniikkaan. Kaksi kolmesta tietotyötä tekevästä innostuu uusien ohjelmistojen opettelusta ja näkee niiden tuovan hyötyä työntekoon. Tiedot ilmenevät tänään julkistetusta tietotyön tutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat suomalaista.

Joka toinen suomalainen tekee tietotyötä (lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot 1980-2004). Tutkimusyhtiö MediaComin Microsoftille toteuttaman, suomalaista tietotyötä käsittelevän tutkimuksen mukaan tietotyötä tekevä käyttää ohjelmistoja keskimäärin 5 tuntia päivässä.

Suomalainen tietotyöntekijä suhtautuu tietotekniikkaan ja uusien ohjelmistojen käytön opettelemiseen erittäin positiivisesti, sillä ohjelmistojen nähdään auttavan työntekoa. 40 prosenttia suomalaisista kokeilee ja soveltaa uutta teknologiaa itsenäisesti ja innostuneesti omassa työssään. Kolme neljästä vastaajasta kokee itse omaavansa hyvät tietotekniset taidot, ja työhön liittyvien ohjelmistojen opiskelua omalta kannaltaan melko tai erittäin hyödyllisenä piti yhteensä 99 prosenttia vastaajista.

Keskimäärin noin neljännes, eli vain kaksi tuntia tietotyön tekijän työpäivästä kuluu suunnittelu- ja kehitystyöhön, ja yli puolet kaipaisikin siihen lisäaikaa. Sitä toivoivat erityisesti ylemmät toimihenkilöt ja johtotehtävissä toimivat. Sähköpostit ja puhelut vievät työajasta noin kolmanneksen - päivittäisestä työpäivästä yli 2,5 tuntia - ja rutiineihin kuluvaa aikaa haluttaisiinkin vähentää.

- Uusien kehittyneiden ohjelmistojen tulo markkinoille tehostaa työntekoa ja antaa enemmän kaivattua aikaa suunnitteluun ja luovaan työntekoon, sanoo Microsoftin markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Koivisto.
- Työn muutoksen myötä aukeaa mahdollisuus uudelle ammattikunnalle, niin sanotuille rutiinien ravistelijoille, jotka voisivat miettiä työyhteisön yhteisen ajan käyttöä, työkäytäntöjä ja työnteon järjestämistä uudella tavalla. Tämä olisi työntekijän näkökulmastakin palkitsevaa, kun työn sisällössä painottuisi enemmän tiedon jalostaminen ja uuden kehittäminen, hän arvioi.

58 prosenttia tietotyön tekijöistä opiskelee ohjelmistojen käyttöä ensisijaisesti itsenäisesti. Loput odottavat siihen työnantajan tukea, kuten töiden uudelleen järjestelyä tai rahallista korvausta. Kolme neljästä oppii ohjelmistojen ominaisuuksien käytön tutustumalla ohjelmistoon itsenäisesti kokeilemalla.

- Tämän havainnon perusteella ohjelmistojen tulisi olla helppokäyttöisiä ja intuitiivisia, koska niitä opiskellaan itsenäisesti ja omien kokeilujen avulla. Käyttäjälähtöisyys ja itseohjautuvuus ovat olleet uuden Windows Vistan ja 2007 Office systemin tuotekehityksen johtavia ajatuksia, Koivisto sanoo.

Suomalaiset jakautuvat asenteiltaan neljään ryhmään - selvä enemmistö myönteisiä

Tutkimuksessa erottui neljä ryhmää tietotekniikkaan suhtautumisen suhteen. Innostuneiden hyödyntäjien ja arkikäyttäjien ryhmät hallitsevat itse tietotekniikkaa ja näkevät sen tuomat hyödyt työnteossa, ja heihin kuuluu yli kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista. Arastelijat näkevät hyödyt työssä, mutta heidän tietotekninen osaamisensa ei ole riittävää tekniikan hyödyntämiseen. Välinpitämättömät osaavat kyllä käyttää tietotekniikkaa, mutta eivät näe sen suoraan tuovan hyötyjä työssään.

Innostuneet hyödyntäjät -ryhmään sijoittui 38,6 prosenttia vastanneista. He ymmärtävät tietotekniikan hyödyn yleisellä tasolla, ottavat uudet ominaisuudet mielellään hyötykäyttöön ja ovat myös itse valmiita panostamaan tekniikkaan. He ovat kiinnostuneita tekniikasta ja innostuvat helposti uusien ohjelmistojen opettelusta. Heillä on hyvät taidot ja heiltä kysytään usein neuvoa. Innostuneiden ryhmä opettelee jatkuvasti uusien ohjelmistojen käyttöä, ja he panostavat itsenäiseen opiskeluun myös omaa aikaansa.

Arkikäyttäjien ryhmään kuuluu 28,8 prosenttia vastaajista - arkikäyttäjälle tietotekniikka on hyvä työkalu muiden joukossa. He ymmärtävät tietotekniikan hyödyt yleisellä tasolla ja he osaavat myös käyttää tietotekniikkaa, vaikka se ei olekaan heille itseisarvo. He opettelevat uusia ohjelmistoja kokematta sitä vaikeaksi, eivätkä he delegoi vaativampia ohjelmistoihin liittyviä tehtäviä muille. Arkikäyttäjät ovat ryhmistä nuorin: 39 prosenttia heistä on alle 35-vuotiaita.

Välinpitämättömien ryhmään kuului 17,9 prosenttia vastaajista. He keskittyvät työssään asioiden johtamiseen, eivät niiden tuottamiseen. He eivät koe, että tietotekniikan hyvä hallinta auttaisi heitä uralla etenemisessä tai keskittymisessä työn oleellisiin asioihin. Ryhmässä on suhteellisen paljon ylempiä toimihenkilöitä, johtoa ja asiantuntijoita, joten heidän urakehityksessään tietotekniikan hallitsemisella ei ole suurta merkitystä.

Arastelijoiden osuus vastanneista on 14,7 prosenttia. Tämä on ryhmistä vanhin, lähes puolet on 45-55-vuotiaita. Arastelijat ovat arkoja tietotekniikan käytössä, vaikka ymmärtävätkin sen merkityksen työnteossa ja uralla etenemisessä. He delegoivat vaativampia tehtäviä mielellään muille, ja ohjelmistojen opettelu koetaan vaikeaksi asiaksi, jota yritetään vältellä. He odottavat työnantajien järjestämää tietotekniikkakoulutusta ja ryhmistä eniten henkistä kannustusta työnantajalta.

Etätyö kiinnostaa - esteenä työnantajan asenteet

Lähes yhdeksän kymmenestä tietotyötä tekevästä suhtautuu etätyöhön myönteisesti. 38 prosenttia vastanneista ilmoittaa tekevänsä etätyötä nykyisessä työssään, ja heistä 41 prosenttia haluaisi tehdä sitä vielä enemmän. Kaksi kolmesta etätyötä tekemättömästä haluaisi tehdä etätyötä. Yleisimmin esteeksi etätyön tekemiselle mainittiin se, että etätyö ei kuulu työpaikan käytäntöihin tai se ei ole sallittua. Myös verkkoyhteyksien tai työhön tarvittavien ohjelmistojen puute mainittiin syinä etätyön tekemättömyydelle.

Erittäin myönteinen suhtautuminen etätyöhön sekä sen yleisyys jo nyt tulevat kasvattamaan etätyön tekijöiden määrää tulevaisuudessa. Tiedon tuottamista ja jakamista tukevat, toimintavarmat ja helppokäyttöiset ohjelmistot mahdollistavat tietotyöläisen siirtymisen etätyön tekoon.

- Etätyön myötä itsensä johtaminen tulee tärkeäksi. Ohjelmistot eivät voi ratkaista työn ja vapaa-ajan tasapainon kysymystä, vaan vastuu käytännön työn johdosta on tietotyön tekijällä itsellään", arvioi Juha Koivisto.
- Uskon, että etätyö mahdollistaa joustavamman kodin ja työn yhteensovittamisen. Loppujen lopuksihan jokaisella meillä tulisi olla hyvä arki, hän jatkaa.

Microsoftin teettämän tutkimuksen toteutti tammikuussa 2007 tutkimusyhtiö MediaCom. Tiedot kerättiin MediaComin paneelista ja www.iltalehti.fi:n kävijöiden keskuudesta. Tutkimuksen kohderyhmä oli 25-55-vuotiaat tietotyötä tekevät henkilöt, ja tutkimukseen vastasi 1069 henkilöä. Tietotyön tekijöiksi määriteltiin ammatilliselta asemaltaan luokkiin alempi toimihenkilö, ylempi toimihenkilö, johtava asema ja yrittäjä kuuluvat henkilöt, jotka käyttävät keskimääräisenä työpäivänä tietotekniikkaa vähintään kolme tuntia ja työhön liittyviä ohjelmia vähintään 3 tuntia. Tutkimuksen analyysi suoritettiin kaksivaiheisesti. Ensin tehtiin pääkomponenttianalyysi, jonka jälkeen vastaajat ryhmiteltiin klusterianalyysin avulla. Työntekijät ryhmiteltiin eri ryhmiin tietotekniikkaan suhtautumisen suhteen niin, että ryhmät ovat sisäisesti mahdollisimman samankaltaisia mutta eroavat toisistaan mahdollisimman paljon..

Vista-teltta Helsingin Kampissa on avoinna yleisölle:

to 1.2. klo 9-12.00
pe 2.2. klo 8-20.00
la 3.2. klo 10-17.00
su 4.2. klo 10-16.00

Sivun alkuun ↑